Seurantalajit
Kevätseurannassa kerätään havaintoja yli 40 kasvi- ja eläinlajista. Jokaisesta lajista voi ilmoittaa ensihavaintoja ja runsausarvioita. Kaikkia lajeja ei tarvitse tuntea, yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita!
Kasveista kerätään kukkimishavaintoja. Koivusta seurataan kuitenkin lehden pituutta (1 ja 2 cm) ja peltokortteesta keltaruskean itiötähkän nousemista maan pintaan .
Eläimistä tarkkaillaan muutolta saapumista tai heräämistä. Myös äänihavainnot käyvät. Linnuista ilmoitetaan siis saapuneet muuttolinnut (ei talvehtineita) ja muista eläimistä horroksesta heränneet yksilöt. Poikkeus: sammakoista ilmoitetaan kutu.
Muista määrittää lajit tarkasti. Esimerkiksi pajulintu on tunnistettava laulusta erotukseksi samannäköisestä tiltaltista. Jos olet epävarma, älä merkitse havaintoa. Lepakon ja sammakonkudun lajia ei tarvitse tunnistaa.
Ensihavainnot
Ensihavainto on päivä, jolloin havaitset lajin ensimmäisen kerran kevään aikana. Ensihavaintoja voi tehdä milloin vain. Poikkeusyksilöitä ei huomioida (esim. talvehtinut peippo tai lämmitetyn rakennuksen seinustalla kasvava leskenlehti).
Kevätseuranta-viikonloput ja lajihavainnot
Kevätseuranta-viikonloppuina tarkkaillaan samaan aikaan kaikkialla Suomessa, kuinka monta yksilöä kyseistä lajia havaitaan (vai onko niitä vielä ollenkaan).
Seurantaviikonloppuna kannattaa retkeillä mahdollisimman erilaisissa ympäristöissä: peltojen liepeillä, rannoilla, metsissä jne. ja tehdä havaintoja monipuolisesti eri seurantalajeista. Voit valita, retkeiletkö lauantaina, sunnuntaina vai molempina päivinä.
Merkitse havaitsemiesi lajien havainnot lomakkeeseen oikean viikonlopun kohdalle. Jos et havaitse lajia, älä merkitse kohtaan mitään.
Kevätseurantaviikonloppuja on yhteensä kahdeksan ja niitä vietetään kahden viikon välein:
| 25.–26.2. | 11.–12.3. | 25.–26.3. | 8.–9.4. |
| 22.–23.4. | 6.–7.5. | 20.–21.5. | 3.–4.6. |
Kaikkina seurantaviikonloppuina ei tarvitse retkeillä. Yksittäisetkin lajihavainnoit kannattaa ilmoittaa!
Talvehtineet linnut
Useita Kevätseurantaan kuuluvia lintuja, esimerkiksi laulujoutsenia, peippoja ja kottaraisia, talvehtii nykyisin Suomessa. Kevätseurantaan kerätään kuitenkin havaintoja muutolta palaavista linnuista, joten on pyrittävä erottamaan muuttolinnut talvehtineista.
Jos tiedät, että alueellasi on ollut talvehtijoita, merkitse ensihavainto vasta kun arvelet muuton käynnistyneen – eli kun havaitset, että yksilöitä on tullut alueelle lisää. Laulavien lintujen, kuten peipon ja kottaraisen kohdalla voit merkitä ensihavainnon myös silloin, kun kuulet linnun ensi kertaa laulavan – tämä on hyvä kevään merkki. Laulujoutsenen tapaisten (soidin)laulamattomien lintujen kohdalla voi olla vaikea määrittää muuton alkamista. Jos olet epävarma, on parasta olla merkitsemättä havaintoa lainkaan.
Havaintopaikat
Tärkeintä on tietää havaintokunta. Kun lähetät havaintoja, vaihda uuteen lomakkeeseen, jos siirryt eri kuntaan tai etäännyt yli 10 km lähtöpaikastasi saman kunnan sisällä.
Valokuvat
Valokuvia Kevätseurannan lajeista tai omista kevätretkistäsi voi lähettää Suomen Luonnon Havaintokirjaan. Katso lisää osoitteesta www.suomenluonto.fi/havaintokirja.
Muut havainnot
Mitä jos ei ole Kevätseuranta-aika? Tai haluat ilmoittaa runsaasti muita havaintoja? Havaintoja vastaanottavat esimerkiksi:
Talviseuranta
Talviseuranta kutsuu havainnoimaan talven etenemistä tarkkailemalla lumen ja jään muutoksia sekä talvella esiintyviä eläinlajeja. Havainnot kerätään Syken ja Luomuksen tietokantoihin, josta ne ovat tutkijoiden käytettävissä. Talviseurantaan osallistumalla voit siis auttaa muun muassa tutkimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta pohjoisen talveen. Talviseuranta on tarkoitettu ihan kaikille luonnosta kiinnostuneille. www.talviseuranta.fi
Laji.fi:n Vihko
Omaan sähköiseen havaintopäiväkirjaan voi kirjata kaikki eläin-, kasvi- ja sienihavainnot Suomesta ja ulkomailta. Tiedot tallennetaan Luonnontieteellisen museon tietokantaan. Tutustu Vihkoon ja Lajitietokeskukseen osoitteessa www.laji.fi
Fenologiatutkimus
Fenologia on tieteenala, joka tutkii eläinten ja kasvien elämänkierrossa vuosittain toistuvien tapahtumien ajoittumista. Luonto-Liiton Kevätseuranta on fenologiatutkimusta, mutta jos haluat tehdä havaintoja vielä suuremmasta lajimäärästä sekä keväisin että syksyisin, voit ottaa osaa Luomuksen ja Suomen Tiedeseuran fenologiatutkimukseen.
Spring Alive
Katso missä haarapääskyt, käet, tervapääskyt ja kattohaikarat ovat tulossa ja ilmoita myös omat havaintosi Euroopan laajuiseen Spring Alive -seurantaan.