Kevätesikko (Primula veris)

Kaunis ja keltakukkainen kevätesikko ei kuulu Kevätseuranta-lajeihin, mutta lajista kerätään nyt havaintoja yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa.
Lue alta lisää ja ilmoita havaintosi!
Kuva: Iris Reinula

Suomessa kevätesikko on erityisesti Ahvenanmaan ja lounasrannikon kasvi, mutta sitä tavataan harvakseltaan sisämaassakin. Kevätesikko suosii lehtoisia ja avoimia elinympäristöjä, kuten rinteitä ja pientareita. Se muistuttaa lehtoesikkoa, joka on kuitenkin selvästi harvinaisempi.

Kevätesikko kukkii toukokuussa. Kasvin 10–30 cm pitkän varren latvassa nuokkuu kukinto, jossa voi olla parhaimmillaan kolmekymmentä keltaista kukkaa. Niillä voi havaita ruokailemassa vaikkapa kimalaisen tai sitruunaperhosen.

Katso kukkaa tarkkaan!

Kevätesikkohavaintoja toivotaan Kevätesikkojen etsintä -kampanjaan, josta voit lukea tarkemmin täältä. Tarton yliopiston luotsaamassa hankkeessa paitsi kerätään havaintoja myös tutkitaan, minkälainen kukka kevätesikolta löytyy. Niitä on näet kahta eri tyyppiä:

S-tyypin kukka ja L-tyypin kukka

S-tyypin kukalla 5 heteiden pontta ulottuu ulos kukasta ja emiön luotti jää piiloon. Vastavuoroisesti L-tyypin kukalla yksinäinen emiön luotti paistaa kukasta ja ponnet jäävät piiloon. Kunkin kasviyksilön kukat ovat tyypiltään samanlaisia, joten erot löytyvät kasviyksilöiden väliltä. Eroavaisuudet kukkien välillä auttaa kasvin ristipölytystä!

Kartoittamalla kevätesikkojen ja niiden kukkatyyppien levinneisyyttä – ja yhdistämällä tiedot tarkkaan kasvupaikkaan – saadaan kerättyä tärkeää ekologista tietoa. 

Havaintoja kaivataan erityisesti luonnonvaraisista kevätesikoista. Kaunis esikko on näet yleinen myös puutarhoissa. Pihalta luontoon harhautunut kasviyksilö sopii mukaan, mutta suoraan puutarhan penkistä ei kannata lähettää havaintoa.

Havaintoja ei ilmoiteta Kevätseuranta-lomakkeella vaan kampanjan nettisivuilla.

Havainnosta kysytään paikkaa, arviota kevätesikkojen määrästä sekä siitä, miten kasviyksilöt jakautuivat kukkien tyypin osalta. Voit myös liittää kuvia kasvupaikalta.

Tarkemmat ohjeet havaintojen lähettämisestä voit lukea täältä. Luonto-Liitto on mukana kumppanina suomalaisten havaintojen osalta, mutta itse tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Tarton yliopiston tutkijat.