Junan ikkunasta avautuu keväinen luonto

Suomi on pitkä maa ja kevät etenee kovin eri tahtiin etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Juna- tai automatka voi olla mitä mainioin hetki kevään havainnointiin!
Junaradan vierustat ovat usein monipuolisia joutomaita täynnä keväistä kuhinaa!
Kuva: Antti Salovaara

Matkasin Helsingistä Tornioon ja pääsin bongailemaan kevään merkkejä pitkin Suomen maata! Matka kulki aina junalla Tampereen, Seinäjoen ja Oulun kautta Kemiin ja autolla Tornioon.

Junan tai auton ikkuna on loistava paikka kevään merkkien tarkkailuun, kun matka kulkee läpi peltojen, vesistöjen ja metsänreunojen. Junaraiteiden ja autoteiden avoimet sivustat ovat erityisen otollisia kasvuympäristöjä eri kevätlajeille! Samalla sitä huomaa, kuinka monipuolinen Suomen luonto onkaan.

Tunnetko sinä hyvää rentukkapaikkaa?
Kuva: Riina Pippuri

Uudellamaalla luonto vihertää ja äitienpäivän kunniaksi kukkiva valkovuokkomeri ihastutti junaraiteiden vierusta Helsingissä. Vantaan puolella bongasin kevään ensimmäiset rentukat kosteikossa!

Pohjanmaan avarat pellot tarjosivat paaratipaikan isojen muuttolintujen havainnointiin. Junan pysähtyessä laitevian vuoksi kurkien tanssiesitys ilahdutti paljaalla pellolla. Lepäilemään laskeutuva laulujoutsenpariskunta pelästytti lentoon lokkiparven.

Valkoisena hohtavat laulujoutsenet erottuvat hyvin ruskeasta pellosta!
Kuva: Kaisa Illukka

Koivujen pienet lehdet olivat ehtineet puhjeta aina Tampereella saakka ja siitä eteenpäin hiirenkorvat vähenivät silmiin pistävästi. Nyt alkuviikon lämpimien kelien myötä koivujen viherrys leviää kerralla pohjoisemmas!

Paju on avoimien joutomaiden laji – kuten junaradan raivattujen varsien! Oli hyvin mielenkiintoista seurata pajun kukintaa matkan ajan läpi Suomen. Vielä Oulussa paju kukki iloisen vihreänä, mutta välillä Oulu – Kemi kukinta hiipui ja vaihtui valkoisiin pajunkissoihin.

Hiirenkorvien puhkeaminen kääntää katseet monella kohti kesää
Kuva: Antti Salovaara

Automatkalla Kemistä Tornioon kevät näytti olevan ainakin kuukauden eteläisestä Suomesta jäljessä. Valtatien reunustaa piristivät kuitenkin aurinkoisena kukkivat leskenlehdet! Tornionjoen äärellä liiteli useampi naurulokki ja pari västäräkkiäkin pyöri puiston laidalla.

Mukavia matkoja Kevätseurannan lajien parissa!

Ilona Tuovinen – Kevätseurannan koordinaattori

Kevätesikko (Primula veris)

Kaunis ja keltakukkainen kevätesikko ei kuulu Kevätseuranta-lajeihin, mutta lajista kerätään nyt havaintoja yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa.
Lue alta lisää ja ilmoita havaintosi!
Kuva: Iris Reinula

Suomessa kevätesikko on erityisesti Ahvenanmaan ja lounasrannikon kasvi, mutta sitä tavataan harvakseltaan sisämaassakin. Kevätesikko suosii lehtoisia ja avoimia elinympäristöjä, kuten rinteitä ja pientareita. Se muistuttaa lehtoesikkoa, joka on kuitenkin selvästi harvinaisempi.

Kevätesikko kukkii toukokuussa. Kasvin 10–30 cm pitkän varren latvassa nuokkuu kukinto, jossa voi olla parhaimmillaan kolmekymmentä keltaista kukkaa. Niillä voi havaita ruokailemassa vaikkapa kimalaisen tai sitruunaperhosen.

Katso kukkaa tarkkaan!

Kevätesikkohavaintoja toivotaan Kevätesikkojen etsintä -kampanjaan, josta voit lukea tarkemmin täältä. Tarton yliopiston luotsaamassa hankkeessa paitsi kerätään havaintoja myös tutkitaan, minkälainen kukka kevätesikolta löytyy. Niitä on näet kahta eri tyyppiä:

S-tyypin kukka ja L-tyypin kukka

S-tyypin kukalla 5 heteiden pontta ulottuu ulos kukasta ja emiön luotti jää piiloon. Vastavuoroisesti L-tyypin kukalla yksinäinen emiön luotti paistaa kukasta ja ponnet jäävät piiloon. Kunkin kasviyksilön kukat ovat tyypiltään samanlaisia, joten erot löytyvät kasviyksilöiden väliltä. Eroavaisuudet kukkien välillä auttaa kasvin ristipölytystä!

Kartoittamalla kevätesikkojen ja niiden kukkatyyppien levinneisyyttä – ja yhdistämällä tiedot tarkkaan kasvupaikkaan – saadaan kerättyä tärkeää ekologista tietoa. 

Havaintoja kaivataan erityisesti luonnonvaraisista kevätesikoista. Kaunis esikko on näet yleinen myös puutarhoissa. Pihalta luontoon harhautunut kasviyksilö sopii mukaan, mutta suoraan puutarhan penkistä ei kannata lähettää havaintoa.

Havaintoja ei ilmoiteta Kevätseuranta-lomakkeella vaan kampanjan nettisivuilla.

Havainnosta kysytään paikkaa, arviota kevätesikkojen määrästä sekä siitä, miten kasviyksilöt jakautuivat kukkien tyypin osalta. Voit myös liittää kuvia kasvupaikalta.

Tarkemmat ohjeet havaintojen lähettämisestä voit lukea täältä. Luonto-Liitto on mukana kumppanina suomalaisten havaintojen osalta, mutta itse tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Tarton yliopiston tutkijat.

Keväinen luonto etänä – miten ihmeessä?

Etäaika tuo omat haasteensa lasten ja nuorten kanssa puuhasteluun. Onneksi ulkona on kuitenkin turvallista liikkua – yhdessä tai tarvittaessa erikseen!

Luonto-Liiton Uudenmaan piirin Milla Tuormaa ohjaa työkseen luontokoulua ja luontoretkiä. Hän kertoi Kevätseurannalle, millaista on toteuttaa ympäristökasvatusta lapsille ja nuorille korona-aikana. Hän jakoi myös vinkkejä, mitä retkellä voi esimerkiksi tehdä.

Kevään merkkejä kehyksissä – mahtava keväthavainto voi yhtä hyvin olla ihmisen istuttama narsissi!

” Yleisesti etäretkillä ei voida nähdä tai aistia syvimmiltään osallistujien reaktioita. Emme voi myöskään selittää liian laajoja kokonaisuuksia ja haastavia harjoituksia, koska monivaiheista tehtävää ei voi riittävästi konkretisoida. Siksi etäretkien tehtävät pitää olla yksinkertaisia mutta monipuolisia”, Tuormaa kertoo.

Lapsen rakentamaa majaa voi ihastella myös kuvan tai videon välityksellä.

Tuormaan mielestä hyviä etäretken tehtäviä voisi olla vaikka majan rakentaminen, valokuvan ottaminen kevään merkistä kehystettynä ja äänimaiseman äänittäminen. Kuitenkin etäretkillä aistimaailma jää puolinaiseksi. Toisten löytöjä ei voi koskettaa tai yleensä havaita liikettä kuten veden valumista, ötökän uimista, valon muuttumista tai luonnon tuoksuja.

Lapsen mielikuvitus on rajaton! Sydämen muotoinen kivi herätti vesiretkellä ihastusta.

Tuormaan mukaan toiminta on ollut hyvin poikkeuksellista edellisiin vuosiin verrattuna: ”Emme voi ehkä nähdä toistemme reaktioita, mutta voimme silti toimia yhdessä ja oppia toisiltamme. Etäretkien kautta voimme jakaa toisillemme tunnelmia eri puolilta yhtä aikaa, mikä on aika jännittävää!”

Kuvat ovat Tuormaan ohjaamalta etäretkeltä.