Tiira (Sterninae-alaheimo)

 

Kuva: Antti Salovaara

Tiiran kirskuva tervehdys – etenkin onomatopoeettinen “tiirr-rä”– on lähestyvän kesän kaivattuja ensimerkkejä. Ensimmäisten tiirojen palatessa kevätsää voi tosin olla vielä hyinen.

Suomessa pesii kaikkiaan viisi tiiralajia, mutta ehdoton valtaosa tiiroistamme on kala- ja lapintiiroja. Valtakaksikon lisäksi rannikkoalueilla tavataan harvalukuisena tiiramaailman jättiläistä, eli räyskää. Musta- ja pikkutiiroja pesii kutakin vain joitain kymmeniä pareja.

Suomen varhaisimmat tiirahavainnot saatetaan kirjata jo aikaisin huhtikuun puolella, mutta todellinen paluumuutto tapahtuu toukokuussa. Ensimmäiset räyskät ja kalatiirat palaavat hieman lapintiiroja aiemmin. Pohjoisimmassa Suomessa tiirahavainnot painottuvat toukokuun jälkipuoliskolle.

Jos lintumaailman ennätyksistä palkittaisiin, lapintiira pokkaisi pystin pisimmästä muuttomatkasta. Se talvehtii Etelämantereen merillä – ja voi kerryttää vuoden aikana yli 80 000 lentokilometriä! Kalatiira painelee ”vain” läntiseen tai eteläiseen Afrikkaan. Lapintiiran vierailu on lyhyt: ne häviävät paluumatkalle jo heinäkuussa, kun taas kalatiiroja ja räyskiä havaitsee vielä syksyn edetessä.

Nimestään huolimatta lapintiiraa tapaa pohjoisimman Suomen lisäksi maamme koko merialueella – erityisesti ulkosaaristossa – ja paikoin sisämaassakin. Kalatiira esiintyy lapintiiraa runsaampana sisämaan järvillä ja sisäsaaristossa, ja sen levinneisyys jää lapintiiraa eteläisemmäksi.

Lapintiira vai kalatiira? Kevätseurannassa sitä ei tarvitse tietää. Kuva: Antti Salovaara

Lapintiira ja kalatiira ovat hyvin samannäköiset lajit. Lapintiiraa voisi kuvata solakammaksi ja lennossa ”kevyemmän” näköiseksi kuin hieman suurempaa kalatiiraa. Istuvalta lapintiiralta voi erottaa kalatiiraa lyhyemmät jalat ja kaulan, sekä mittavammat pyrstöjouhet, jotka ulottuvat siivenkärkiä pidemmälle. Kalatiiran nokka on lapintiiran nokkaa kookkaampi ja sävyltään oranssimpi, ja nokassa on usein musta kärki. Muitakin pieniä eroja on.

Kalatiiran ja lapintiiran erottaminen vaatii kuitenkin harjaantumista. Kevätseurannassa tiiraa ei tarvitse tuntea lajilleen, eikä omaan havaintovihkoon ole muutenkaan häpeä merkitä lajiksi kalatiira/lapintiira.

Hallitsevaa tiirakaksikkoamme selvästi harvalukuisempi räyskä muistuttaa väritykseltään kala- ja lapintiiraa, mutta se on niihin verrattuna varsinainen jättiläinen.  Räyskä on maailman suurin tiira ja vastaa mitoiltaan kookasta lokkia. Linnun kokoa on joskus hankala hahmottaa, mutta järeä nokka, alta laajalti tummat siivenkärjet ja lokkimainen lentotapa auttavat varmistamaan lajin.

Kelpuutamme Kevätseuranta-havainnoksi minkä tahansa Suomessa havaitun tiiran. Jos osaat määrittää havaintosi lajilleen, voit kertoa tarkemmin lisätiedoissa!

Tiira ei kuulu Kevätseurannan vakiolajeihin. Monenlaisten vesien äärellä taitavin syöksyin saalistava lintu sopii kuitenkin kevään teemaan erinomaisesti. Odotamme innolla, millaisen kuvan saamme kerättyä tiirakevään etenemisestä!

Pikkutiiraa pesii Suomessa arviolta 70 paria. Kuva on Paraisten Jurmosta. Kuva: Antti Salovaara

 

Kuva: Antti Salovaara
Vietettyään talven erillään, lapintiirat palaavat kesäksi saman parin luo pesimään. Kuva: Emilia Hämäläinen