Teema 2022: perinnemaisemat

Kevätseurannalla on vuosittain vaihtuva teema. Tänä keväänä kohdistamme katseemme tuttujen vakiolajien lisäksi perinnemaisemiin!

Perinnemaisema on kulttuurimaisema, jossa luonto voi hyvin. Vuosisatoja jatkunut ihmistyö  on luonut ja vaalinut elinympäristöjä, joista sadat suomalaiset lajit ovat riippuvaisia. 

Aivan alkukeväästä niitty tai hakamaa on vielä vaatimaton näky. Pian päättyvän talven viestiä tuovat varhaisimmat muuttolinnut, kuten peltoaukeille ilmestyvät kiurut ja töyhtöhyypät. Kohta kevätauringon lämpö käynnistää kasvukauden. Viimeistään pajujen kukkiessa perinnemaisema kuhisee aikuisena talvehtineita perhosia, kimalaisia ja muita hyönteisiä.

Sitten niittykin alkaa jo vihertää. Koivut herättelevät hiirenkorviaan. Perinnemaiseman elintärkeät ylläpitäjät – lehmät ja lampaat – saapuvat näyttämölle. Pian vietetään pääskyjen kevättä kaikessa riemussaan. Kesää kohti niityt ja kedot kasvavat kohisten. Hiljaisesta maisemasta on tullut Suomen elävin.

Perinnemaisema-termi kattaa lukemattomia erilaisia niittyjä, ketoja, nummia ja laidunalueita. Ympärillä on usein peltoa ja vanhoja maatalousympäristön rakennuksia. Ne ovat luonnon ja kulttuurin keskuksia. Tietoa erilaisista perinnemaisematyypeistä löytyy kattavasti esimerkiksi Perinnemaisema yhdistys ry:n sivuilta.

Haluamme tällä teemalla kannustaa tutustumaan paitsi perinnemaisemien lajeihin myös perinnemaisemien monimuotoisuuteen. Valitsemamme teemalajit voi löytää muistakin elinympäristöistä, mutta perinnemaisemahavaintoja ei tarvitse rajoittaa niihin. 

Vieraile tänä keväänä perinnemaisemissa

Olemme koonneet meille ilmoitettuja perinnemaisema-alueita, joilla voi vapaasti retkeillä. Ota mukaan eväät sekä piknikviltti ja vietä ikimuistoisen ihania Kevätseurantapäiviä entistettävillä perinnemaisemilla! Listan vierailtavista kohteista löydät tästä.

Teemalajit

Varhain keväällä saapuva äänitaituri kottarainen on Suomen pahimmin taantuneita lintulajeja. Sen ahdingon syynä pidetään maa- ja karjatalouden tehostumisen tuomia muutoksia.

Kuovi eli isokuovi valloittaa äänellään ja huimalla nokallaan. Isokuovin tyypillinen pesimäpaikka on pelto, mutta sen voi löytää muustakin avoimesta ympäristöstä.

Perinnemaisema on hyönteisten paratiisi. Valitsimme niistä teemalajiksi Kevätseurannassa jo vuosikymmeniä seuratun viehkeän pölyttäjän, kimalaisen. Lajeja on Suomessakin useita, mutta meille riittää havainto kimalaisesta. 

Perinnemaiseman kevät alkaa toden teolla vasta sitten, kun lehmät tai lampaat lasketaan laitumelle. Ne tekevät tärkeää työtä maisemanhoitajina.

Kolmivärisistä kukistaan tunnettu keto-orvokki viihtyy kuivalla kasvupaikalla, kuten rantakalliolla. Kukkia voi etelässä etsiä jo huhti–toukokuun vaihteessa.

Lapin maakuntakukka kullero kukkii kevään kääntyessä kesään. Keltaisena mattona levittäytyvä kulleroniitty on perinnemaiseman hohtava kruunu.

Teemalajit eivät ole perinnebiotooppien vaateliaita harvinaisuuksia, vaan lajeja, joita voi hyvin kohdata muuallakin. Kannustamme siksi pitämään silmällä muutakin perinnemaisemalajistoa! Havainnot muista kuin Kevätseuranta-lajeista voi kirjata Lajitietokeskukseen Vihkon tai iNaturalistin kautta. 

UHANALAINEN PERINNEMAISEMA

Perinnemaisemat ovat kärsineet maailman muuttuessa. Niityt ovat huvenneet murto-osaan entisestä, eikä karja juuri laidunna metsissä tai rannoilla. Talvirehua ei niitetä omalta tilalta tai leikata kerpuiksi lehtipuista. Tilat ja peltolohkot ovat kasvaneet ja tehostuneet, mikä jättää vähän tilaa pensaikkoisille pientareille, kesantolaikuille, avo-ojille ja puusaarekkeille. Tehomaatalous ei ylläpidä rikasta eliölajistoa, toisin kuin perinteiset maanviljelysmenetelmät.

Varsinaisia perinnebiotooppien luontotyyppejä on Suomesta määritelty 40. Jokainen niistä on uhanalainen. Nämä luontotyypit ovat erilaisia niittyjä, ketoja, nummia tai laidunalueita. Sadat eliölajit kärsivät, jos ne peittyvät metsän, pellon tai asfaltin alle.

Suomen uhanalaisista lajeista noin neljäsosa elää perinnebiotoopeilla. Lisäksi samassa ympäristössä viihtyy lukematon määrä muitakin lajeja. Perinnemaisemia on suojeltava, ja siihen kuuluu myös niiden hoito, kuten niittäminen ja laidunnus.

Perinnemaiseman suojelu ei ole menneen haikailua. Perinnebiotoopeilla elävät lajit ovat sopeutuneet avoimeen, vaihtelevaan ja monimuotoiseen ympäristöön. Ennen ihmisen valtakautta tällaisen maiseman hoidosta vastasivat muun muassa suuret kasvinsyöjänisäkkäät. Nyt tämä työ on ihmisen vastuulla.

Havainnot tekevät kevään

Kevätretkeily kannattaa aina, suuntasit sitten laitumelle tai laiturin nokkaan. Me haluamme jälleen kerran piirtää kuvan koko Suomen keväästä ja tallentaa sen tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytettäväksi. Teemalajien lisäksi mukana on noin 40 tuttua vakiolajia, joita on seurattu jo vuosikymmeniä. 

Keräämme lajeista kevään ensihavaintoja ja kahden viikon välein Kevätseuranta-viikonlopun havaintoja. Ohjeet voit lukea tästä.

Jokainen havainto on toivottu, tärkeä ja arvokas. Lähde mukaan seuraamaan kevättä 2022 ja ilmoita havaintosi!

Luontorikasta kevättä toivottaen

Luonto-Liitto