Sääsken eli itikan eli hyttysen tunnistaminen ei luultavasti tuota kenellekään vaikeuksia. Suomessa on kymmeniä sääskilajeja, joista monet imevät nisäkkäiden verta. Verta imevät vain naaraat, jotka tarvitsevat runsaasti energiaa munien tuottamiseen. Sääskikoirailla on sulkamaiset tuntosarvet ja ne imevät kasvien nesteitä.
Ensimmäisiä sääskiä voi nähdä lentelemässä etelässä lämpiminä keväinä jo maaliskuun lopulla. Inisevät parvet ilmestyvät vasta toukokuulla. Useat lajit liikkuvat pääosin hämäräaikaan.
Hyttysiltä ei voi välttyä missään päin Suomea. Lapissa hyttystiheydet ovat ajoittain kiusallisen suuria. Syynä on muun muassa lumensulamisesta johtuva runsas vesistötarjonta. Hyttynen munii veteen. Mitä enemmän kosteita ympäristöjä alueella on, sen paremmin sääsket viihtyvät. Tästä syystä myös suolta löytyy paljon hyttysiä.