Pohjois-Suomen Kevätseuranta

 

Pohjoisimman Suomen kevät poikkeaa eteläisestä paitsi aikataulultaan myös lajistoltaan.  Suunnittelimme tästä syystä Pohjois-Suomelle oman Kevätseurantapaketin, joka kattaa yhdeksän kiehtovaa lajia.  Räätälöimämme valikoima soveltuu hienosti vaikkapa koulun kevätretkelle.

Havaintoalue alkaa Oulun korkeudelta ja jatkuu niin kauas pohjoiseen kuin Suomea riittää. Toivomme näiden lisäksi pohjoisia havaintoja myös muista Kevätseurantalajeista!



Pohjois-Suomen havaintokortti

Voit tulostaa tästä Pohjois-Suomen Kevätseuranta -havaintokortin, joka soveltuu hienosti vaikkapa lasten kanssa retkeilyyn.

Pohjois-Suomen Kevätseuranta-materiaali on tällä hetkellä tarkoitettu lähinnä kasvattajien ja opettajien käytettäväksi Pohjois-Suomessa. Kolmea lajia (laulujoutsen, sisilisko ja kullero) lukuun ottamatta muut lajeista eivät ole mukana varsinaisessa Kevätseurannassa, eikä niiden havaintoja voi ainakaan vielä ilmoittaa osana varsinaista Kevätseuranta-kampanjaa.



Pohjois-Suomen Kevätseurannan lajit

 

  1. Ruostesiipi on siilikkäisiin kuuluva perhonen. Kun lämpötila kevättalvella nousee ensimmäisiä kertoja yli nollan, lähtee ruostesiiven toukka liikkeelle. Tummanruskea, karvainen toukka on helppo havaita valkoiselta hangelta.

2. Teeren ja muiden metsäkanalintujen määrä on viime vuosina vähentynyt sopivien metsäisten elinympäristöjen kutistumisen myötä. Teerikoiras on suurikokoinen ja sillä on tumma höyhenpuku. Naarasteeri taas on väriltään ruskeankirjava. Sen höyhenpuku auttaa hautomaan huomaamattomana maastossa. Teerikoiraat kokoontuvat keväisin ryhmäsoitimelle esimerkiksi suolle tai muulle aukealle paikalle, jossa on hyvä näkyvyys petolintujen varalta. Kuuletko teeren soidinpulputusta?

3. Pulmunen on Pohjois-Suomessa esiintyvä valkea ja tummankirjava sirkkulintu. Linnun muoto on pyöreä ja kokoa aikuisella linnulla on 17–19 cm. Sammaleella ja jäkälillä sekä kuivilla heinillä vuoratun pesänsä pulmunen rakentaa kallionhalkeamiin ja kivien onkaloihin. Pulmunen pesii Tunturi-Lapissa, mutta muuttomatkalla suuria parvia voi havaita myös pelloilla ja muilla aukeilla paikoilla koko Suomessa.

4. Laulujoutsen on suurikokoinen, valkoinen lintu. Se on helppo erottaa kyhmyjoutsenesta, keltaisen ja kiilamaisen nokan (kyhmyjoutsenen nokka on oranssi ja siinä on musta kyhmy) sekä suoran kaulan avulla. Laulujoutsenen ääni on trumpettimainen törähdys. Laulujoutsen muuttaa maalis-huhtikuussa.

5. Variksenmarjan pohjoinen alalaji, pohjanvariksenmarja, kasvattaa loppukesästä mehukkaat marjat, jotka säilyvät lumen alla seuraavaan kevääseen ja ovat muuttolintujen tärkeää kevätravintoa. Variksenmarjan lehdet ovat neulasmaiset. Sievät vaaleanpunaiset kukat ilmaantuvat huhtikesäkuussa. Löydätkö variksenmarjan kukkia?


6. Sisilisko on maailman pohjoisin matelijalaji. PohjoisSuomessa ja Lapissa sisiliskon horros kestää toukokuulle. Sisilisko on vaihtolämpöinen ja tarvitsee auringon lämpöä liikkuakseen vikkelästi ja saalistaakseen hyönteisiä. Jos olet tarkkana, voit nähdä sisiliskon kivellä tai kannolla. Sisiliskon suojaväri on erittäin hyvä.

7. Kaikkialla Suomessa esiintyvän juolukan voi löytää erityisesti soilta, mutta Lapissa tämä monivuotinen varpu viihtyy myös kuivemmilla kasvupaikoilla kuten kangasmetsissä ja tuntureillakin. Juolukan pienet kellomaiset ja vaaleanpunaiset kukat puhkeavat touko-kesäkuussa. Juolukka kasvattaa kesän loppupuolella siniset, mustikkaa muistuttavat marjat. Havaitsetko juolukan kukkia?

8. Vaivaiskoivut ovat pensaita tai varpumaisia, alle metrin korkuisia koivukasveja. Vaivaiskoivun lehti on pieni ja pyöreä. Pohjois-Suomessa vaivaiskoivut esiintyvät soilla, kangasmetsissä ja tunturikankailla. Koska vaivaiskoivuun puhkeaa lehti?

9. Kultaisena kukkiva kullero esiintyy erityisesti Lapin niityillä ja lehdoissa. Ensimmäiset kullerot kukkivat toukokuussa, mutta kukkia saattaa löytyä myös myöhemmin kesällä. Koska havaitset ensimmäiset kukat?

 

 

Lajien kuvitukset: Maija Karala