Mustikka kukkii (Vaccinium myrtillus)

mustikankukat_AnnaRajasilta
Kuva: Anna Rajasilta

Mustikka kukkii touko–kesäkuussa. Silloin se on arka hallan aiheuttamille vaurioille. Muutaman asteen pakkanen tai useampi peräkkäinen kylmä yö palelluttaa herkästi nuput ja auenneet kukat. Mustikan kukka on kuin vaaleanpunainen lampunvarjostin.

Kukinnan menestyminen, eli kesän myötä kypsyvä marjasato, riippuu olennaisesti pölyttäjähyönteisistä. Sato vaihtelee hurjasti hyvien ja huonojen vuosien välillä. Mustikan pääpölyttäjiin kuuluvat Kevätseurannassakin havainnoitavat kimalaiset, joita voi loppukeväästä löytää kukkivilta mustikoilta. Lehtensä mustikka ravistaa pois talveksi, toisin kuin puolukka. Mustikka on siis kesävihanta.

Mustikkaa tavataan kaikkialla Suomessa. Niin sanottuun mustikkatyypin ryhmään kuuluu hyvin suuri osa Suomen metsistä. Mustikkaa kasvaa tosin muissakin elinympäristöissä. Se on yleinen varpu, jota tavataan niin kangasmetsissä, rämeillä, korvissa kuin tunturipaljakoidenkin alaosissa. Metsänkäsittely vaikuttaa mustikan pärjäämiseen, ja esimerkiksi avohakkuita laji ei kestä. Mustikan peittävyys onkin nykyisellään vain noin puolet 1950-luvun tilanteesta.

Mustikan marjat ovat kaikille tuttuja ja erittäin terveellisiä. Ihmisten ilahduttamisen lisäksi ne ovat elintärkeitä niin karhuille kuin kanalinnuillekin. Ravinnon lisäksi mustikan tiheä varvusto tarjoaa kesän myötä suojaa esimerkiksi varttuville teeripoikueille. Vaikka mustikka onkin vähentynyt, marjoja voi silti poimia vailla tunnontuskia!

Miksi teemalajina? Mustikalla mene hyvin, vaan metsiemme mustikkamäärät ovat jopa puolittuneet 1950-lukuun verrattuna. Kaipaamme siksi mahdollisimman kattavaa kuvaa siitä, miten mustikan kukinta onnistuu tänä keväänä.