Teema 2010: Luonnon monimuotoisuus

Kansainvälinen teemavuosi 2010 juhlistaa luonnon monimuotoisuutta: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien kirjoa sekä elinympäristöjen rikkautta ja elinvoimaisuutta. Luonnon monimuotoisuus on elintärkeää paitsi yksittäisille lajeille myös ekosysteemeille – ihmistä unohtamatta.

Maapalloa asuttaa noin 1,8 miljoonaa lajia, jotka on tieteellisesti kuvattu. Lajeja arvioidaan olevan vielä paljon enemmän. Lajit muodostavat keskenään monimutkaisia ravinto- ja vuorovaikutusverkostoja. Joskus yhdenkin tärkeän lajin häviäminen saattaa vaikuttaa merkittävästi koko ekosysteemiin. Usein luonto selviää lajin häviämisestä ja lajit korvautuvat toisilla. Monilajiset luonnonympäristöt ovat usein vakaampia ja selviävät ulkoisista muutoksista helpommin kuin vähälajiset ympäristöt. Maapallon elinympäristöjen monimuotoisuus on edellytys lajiston monimuotoisuudelle.

Lajeja katoaa myös luontaisesti, mutta ihminen on kiihdyttänyt niiden katoamista. Ihmisen aiheuttama lajien häviäminen on verrattavissa dinosaurusten massasukupuuttoaaltoon 67 miljoonaa vuotta sitten. Elinympäristöjen muuttuminen ja tuhoutuminen, ilmastonmuutos, tulokaslajit, vesien rehevöityminen, ympäristön saastuminen sekä luonnonvarojen ylikäyttö hävittävät lajeja sukupuuttoon.

Suomen 400 arvioidusta luontotyypistä 51 prosenttia on uhanalaisia koko maassa. Uhanalaisimpiin lukeutuvat perinneympäristöjen, metsien, Itämeren ja rannikon sekä soiden luontotyypit. Yli 1500 eliölajin arvioidaan olevan Suomessa uhanalaisia.

Luonnon palvelut – pärjäisimmekö ilman?

Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia hyötyjä. Ne ovat luonnonvaroja kuten ravintokasveja, puuta tai lääkeaineita. Myös luonnon toiminta, esimerkiksi pohjaveden muodostuminen sekä hiilen varastoituminen metsiin ja soihin, ovat luonnon palveluja. Ekosysteemipalvelut ovat ihmiselle elämän ehto. Veden puhdistus, tulvantorjunta ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on usein taloudellisestikin kannattavaa toteuttaa säilyttämällä näitä palveluja tuottava luonto.

Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan toimiakseen, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen tuottavasti. Kun luonto yksipuolistuu, samalla heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita.

Ilmastonmuutos muuttaa myös luontoa. Suomessa erityisesti pohjoinen tunturiluonto, rannikkoluonto, järvet, joet sekä suot ovat haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Myös suppeilla elinalueilla elävät kotoperäiset lajit, kuten saimaannorppa, kärsivät ilmastonmuutoksesta. Luonnon suojelu ja ennallistaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnässä. Erityisesti vanhat, kauan säilyneet metsät sekä suot ovat hyviä hiilivarastoja, jotka kannattaa säilyttää luonnontilaisina.

Lumoudu lähiluonnosta!

Myös aivan tavallinen lähiluonto voi olla tärkeä luonnon monimuotoisuuden keskittymä. Kotiovelta avautuva lähimetsä, kaupunkipuro tai puretun talon paikalle kasvanut niitty voivat kätkeä monimuotoista luontoa ja toimia turvapaikkoina monelle eläin- ja kasvilajille.

Luonnon monimuotoisuuden vuosi LUMO2010 on teemavuosi, jonka aikana Luonnonsuojeluliitto nostaa Suomen luonnon monimuotoisuuden esille. LUMO2010-vuonna liitto haastaa suomalaiset päättäjät tehostamaan luonnonsuojelua. Luonnon monimuotoisuuden merkitystä tuodaan esille mediassa ja innostetaan suomalaisia kokemaan lumoava lähiluonto. Teemavuoden aikana toteutetaan tapahtumia, tempauksia ja kilpailuja, lähiluontoretkiä sekä seminaareja.

Teksti: Hannele Ahponen