Kevätseuranta 2016: Kukkivat puut ja pensaat kaunistivat Kevätseurannan juhlavuotta 2016

Keväällä 2016 Luonto-Liiton kevätseuranta juhlisti 40-vuotista taivaltaan. Juhlavuonna kampanja oli laajasti esillä ja monessa mukana. Juhlimisen ohella Kevätseuranta jatkoi pitkää perinnettään kansalaishavaintojen keruussa ja kevään etenemisestä tiedottamisessa. Havaintoja saatiin runsaasti ja kevätseuranta oli hyvin esillä mediassa.


Vuoden teemana puut ja pensaat

Kevätseurannassa seurataan 41 vakiolajin lisäksi vuosittain vaihtuvia teemalajeja. Teeman tarkoituksena on nostaa tietty lajiryhmä tai ilmiö esiin ja houkutella ihmiset tarkkailemaan sitä. Vuoden 2016 teemana olivat puut ja pensaat. Tarkkailtavina lajeina olivat näsiän, haavan, vaahteran ja tuomen kukinta, sekä haavan- ja koivunlehtien ilmaantuminen.

Puut ja pensaat ovat erittäin näkyvä osa kevättä ja yleisiä myös kaupungeissa. Niiden tarkkailemiseksi ei tarvitse tehdä pitkää luontoretkeä vaan riittää että tarkkailee puistoja ja tien penkereitä. Ehkä niiden yleisyyden vuoksi moni ei tule ajatelleeksi niiden tarjoamia hyötyjä. Puut ja pensaat tarjoavat ruokaa ja suojaa lukuisille eläimille. Esimerkiksi haavasta hyötyvät sadat eri lajit aina haavan pinnalla kasvavista jäkälistä haapaa ravinnoksi käyttäviin kasvinsyöjänisäkkäisiin. Aikaisin keväällä kukkivat puut ja pensaat myös tarjoavat elintärkeää ravintoa lukuisille pölyttäjähyönteisille.

Puut ja pensaat ovat hyväksi myös meille ihmisille. Ne tuovat vehreyttä kaupunkikuvaan ja kaunistavat maisemaamme. Samalla ne suodattavat saasteita, vaimentavat melua ja tarjoavat kaupunkilaisillekin kosketuksen luontoon.


40-vuotisjuhlat!

Kevätseuranta täytti 40 vuotta keväällä 2016. Arvokkaasta iästään huolimatta kampanjan tahti ei ole hidastunut – päinvastoin! Kevätseuranta on vuosien varrella muuttunut yhä suositummaksi, mikä näkyy ilmoitettujen havaintojen määrän kasvussa. Myös media on ollut erittäin kiinnostunut kevään etenemisestä.

Juhlavuoden kunniaksi Kevätseuranta oli monessa mukana. Kevätseurannan tiimoilta järjestettiin useita luontoretkiä muun muassa Espoon Haltiaan, Kauniaisiin ja Helsingin Keskuspuistoon. Näiden retkien lisäksi kampanjaa oltiin esittelemässä muun muassa Korkeasaaren Pääsiäissaari-tapahtumassa. Kampanja oli näkyvästi esille suomalaista suoluontoa esittelevässä Borealia-talossa. Siellä jaettiin Kevätseuranta-materiaalia ja järjestettiin leikkimielinen ”Tunnista kevätlajit” -kilpailu.


Kevään havainnot

Vuonna 2016 Kevätseurantaan saatiin upeat 15 049 havaintoa! Tyypillisesti havainnot painottuvat Etelä-Suomeen, sillä kevät saapuu sinne aikaisemmin, lajeja on siellä enemmän ja samoin myös havainnoitsijoita. Onneksi myös havaintoja Pohjois-Suomesta saatiin kevään edetessä. Kiinnostus kevään seuraamiseen myös Pohjois-Suomessa on suurta, niinpä Kevätseurannan tiimoilta on räätälöity myös oma, netistä saatava seurantalomake Pohjois-Suomelle.

Havaintojen puolesta Kevätseuranta noudatti vuosien varrelta varsin tyypillistä kaavaa. Yleisimmät ja helpoimmat lajit kuten peippo, laulujoutsen ja västäräkki keräsivät runsaasti havaintoja. Sen sijaan vaskitsa, rantakäärme ja lepakko olivat vähiten havaintoja keränneet lajit. Näiden kolmikon vuosittaiset havaintomäärät ovat kuitenkin hieman nousseet vuosien varrella, ja havaintoja saadaan keväisin jo useita kymmeniä. Toivottavasti ensi keväänä saadaan taas lisää havaintoja harvinaisemmista lajeista.


Kuinka kevät eteni?

Kevät lähti käyntiin varsin hitaasti ja ilmojen lämpenemistä saatiin odotella pitkään. Tämä tietysti hidasti monien lajien saapumista. Maaliskuussa yleisimmät havainnot olivat muuttolinnuista, joista osa saapui jo hyvissä ajoin Suomeen. Laulujoutsenista havaintoja saatiin jo helmikuun aikana. Maaliskuussa ilmestyivät myös ensimmäiset töyhtöhyypät ja kiurut. Myös osa vaihtolämpöisistä näyttäytyi jo maaliskuun aikana.

Huhtikuu on yleensä kevään kiireisintä aikaa, ainakin Etelä-Suomessa. Kevät 2016 ei ollut poikkeus. Huhtikuussa vaihtolämpöiset eläimet tulevat esiin suurin joukoin ja myös kasvillisuus alkaa pilkistämään auringonvalon lämmittämästä maasta. Ensimmäiset kyy- ja sisiliskohavainnot saatiin jo maaliskuun puolella, mutta huhtikuussa ne alkoivat runsastua toden teolla.

Toukokuu Etelä-Suomessa oli jo havaintojen perusteella vihreä. Pohjoisessa puolestaan toukokuussa nähdään se kevätlajien runsaus, mikä etelässä tapahtuu jo huhtikuussa. Siinä missä ensimmäiset sammakonkudut nähtiin Helsingissä jo maaliskuun lopulla, Pohjois-Pohjanmaalla täytyi odotella kutuhavaintoja huhtikuun loppuun asti.

Teemalajeista havaintoja saatiin etenkin koivun lehtien esiin tulemisesta ja tuomen kukinnasta. Ne ovat tietysti  varsin tyypillisiä kevään merkkejä ja helppoja havainnoida. Kevät alkoi pikkuhiljaa ja monien puiden ja pensaiden lehdet ja kukat tulivat esiin varsin myöhään. Haavan kukinta oli selkeästi harvinaisin, havaintoja tuli vain 61 kappaletta. Haavan kukintaa ei nimittäin aina ole kovinkaan helppoa huomata. Se on vaatimattoman näköinen ja esiintyy ennen lehtien puhkeamista. Auenneista haavanlehdistä sen sijaan saatiin havaintoja 143 kappaletta. Näsiän kukinta on näyttävä ja se kukkii aikaisemmin, joten myös havaintoja siitä saatiin 169. Myös vaahteran kukinnasta havaintoja tuli 175.

Teksti: Heikka Marttila-Tornio