Hauki on sopeutunut elämään järvissä, joissa ja Itämeren murtovedessä. Se on kala, jonka voi tavata koko Suomessa. Pienistä laskujoettomista järvistä hauki voi puuttua.
Hauen kutu on keväinen tapahtuma, jonka voi havaita rannoilla pian jäiden lähdön jälkeen. Kudun alkamisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Etelä-Suomessa hauen kutu voi alkaa varhaisena keväänä jo huhtikuun puolivälissä, myöhäisenä keväänä kutu alkaa viimeistään toukokuun puolessavälissä. Lapissa hauen kutua ehtii seurata vielä kesäkuussa.
Kutuaikana hauet liikkuvat matalissa rantavesissä. Sisämaassa kutevia haukia tapaa usein matalilla tulvarannoilla. Rannikolla hauet voivat nousta kutemaan puroihin tai jokiin.
Lisääntymisen aikana hauet uivat vierekkäin. Naaras laskee veteen mätiä ja koiras maitia.
Pyrstön heilautuksella ne levittävät hedelmöittyneet mätimunat ympäröivään veteen. Hauen poikaset kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua. Mädin kehittymisaikaan vaikuttaa veden lämpötila, sillä viileässä vedessä alkion kehittyminen kestää kauemmin kuin lämpimässä. Kuoriutuneet poikaset kiinnittyvät aluksi rantavedessä oleviin vesikasveihin. Ne käyttävät ruskuaispussin sisältämän vararavinnon ja lähtevät sitten liikkeelle.
Hauki on läheltä nähtynä helppo tunnistaa. Se on suurisuinen petokala, jonka selkäevä sijaitsee pitkän ruumiin takaosassa lähellä pyrstöevää. Hauki on väritykseltään kirjava. Pohjaväri voi olla vihertävä, ruskehtava tai harmaa. Tummassa vedessä hauet voivat joskus olla lähes mustia. Nuorilla kaloilla on kyljissään keltaisia juovia, vanhemmilla täpliä. Kirjavuudesta on hauelle hyötyä, sillä saalista vaaniessaan se piiloutuu mainiosti vesikasvillisuuden sekaan.
Kevätseurannassa hauen kudun havainnoksi riittää, jos näet hauen polskuttelua matalassa rantavedessä.
Vinkki: kannattaa suunnata rannoille ajoissa. Keväästä ja veden lämpötilasta riippuen kutu voi olla ohi jo viikossa tai kahdessa.
