Etelänruttojuuri (Petasites hybridus)

Etelänruttojuurella on huomiota herättävät kookkaat kukintoversot, jotka nousevat maasta ennen lehtien kehittymistä. Kukintoverson varressa on sinipunaisia suomulehtiä ja mykeröistä koostuvassa terttumaisessa kukinnossa on sinipunaisia ja punertavia sävyjä. Kukinta ajoittuu huhti-kesäkuulle.

Vihreät lehdet kasvavat kesän edetessä. Ne ovat muodoltaan munuaismaisia ja kooltaan jopa metrin levyisiä muistuttaen olemukseltaan raparperin lehtiä. Etelänruttojuuri kuuluu leskenlehden tavoin asterikasveihin.

Etelänruttojuuri ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon. Sitä on kasvatettu koristekasvina puutarhoissa, joista sitä on levinnyt luontoon. Pohjoisessa lajia on havaittu Rovaniemen korkeudella saakka.

Etelänruttojuuri luokitellaan Suomessa vakiintuneeksi vieraslajiksi. Suurikokoinen laji syrjäyttää kasvupaikoillaan alkuperäisia kasvilajeja. Suomessa etelänruttojuuret ovat pääosin hedekasveja, joten siemeniä ei muodostu. Kasvi leviää uusille kasvupaikoille juurakon paloja sisältävien maa-ainesten mukana. Kasvustoja voi löytää joutomaiden lisäksi ojanvarsilta, rannoilta ja pientareilta.

Puutarhoissa etelänruttojuuren kasvattaminen on sallittua, mutta juurakon paloja sisältävää multaa ei saa kipata puutarhan ulkopuolelle. Joutomailla ja muualla luonnossa etelänruttojuurta voi torjua kaivamalla, peittämällä ja niittämällä. Torjuntaa joutuu todennäköisesti tekemään useana vuonna ennen kuin kasvuston saa hävitettyä kokonaan.

Vaikka moni joutomaa on kiehtovan monimuotoinen sellaisenaan, vieraslajien poisto on usein perusteltua. Tämä koskee erityisesti haitallisia vieraslajeja kuten komealupiinia, kurtturuusua tai jättiputkia.

Suomessa esiintyy vieraslajina myös japaninruttojuurta (Petasites japonicus subsp. giganteus), jonka kukintovarressa on kellanvihreät suomulehdet ja kellertävät kukat. Alkuperäisenä maassamme esiintyvällä pohjanruttojuurella (Petasites frigidus) on punertavat kukat, mutta kasvi on etelänruttojuurta hennompi. Pohjanruttojuuri esiintyy yleisenä Pohjois-Suomen soilla sekä jokien ja purojen varsilla.

Kuvat: Antti Salovaara