Luonto-Liiton Kevätseurantaa on tehty jo kuukauden verran. Viime aikoina Suomessa on nautittu keväisen aurinkoisista säistä, joka on merkinnyt myös kevään etenemistä vauhdilla! Mitä kaikkea lämmenneet ilmat ovat tuoneet mukanaan?

Aikaiset kevätmuuttajat ovat palanneet Suomeen sankoin joukoin! Runsaiten havaintoja on odotetusti tullut kansallislinnustamme laulujoutsenesta, joka on ennättänyt jo Rovaniemelle asti. Lämpimistä säistä kaiken ovat ottaneet irti myös kurjet, kiurut, peipot, kottaraiset, naurulokit ja töyhtöhyypät. Erityisesti töyhtöhyypät palasivat kertarysäyksellä lentelemään peltojen ylle ja lentelivätpä samalla melkein Ouluun saakka!

Ensimmäisten kevätperhosten lento on ihastuttanut ihmisiä aina Pohjois-Savossa asti. Sitruuna- ja nokkosperhonen talvehtii aikuisena, jolloin ne pääsevät aloittamaan kevätliitonsa varsin aikaisin. Muista mönkijöistä eniten havaintoja on tullut kekomuurahaisista ja seitsenpistepirkoista. Iloisen punaiset leppäkertut saavat aina haaveilemaan tulevasta kesästä!

Kasvimaailmakin heräilee hiljalleen. Kevään aikaisimman kukkijan leskenlehden voi ainakin löytää Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Ensimmäiset sinivuokotkin nähtiin viime havaintoviikonloppuna – mahtavaa! Jos haluat nähdä sinivuokon, kannattaa suunnata Etelä-Suomessa kuiviin ja tuoreisiin metsiin.

Matelijoista ihan ensimmäiset kyyt ja sisiliskot ovat heräilleet talvihorroksesta. Matelijoille luontaisesti urokset ilmestyvät paistattelemaan kevätpäivää ennen naaraita. Tiesitko muuten, että Suomi on ainut Länsi-Euroopan maa, jossa kyytä ei ole suojeltu? Kyy luokitellaan kuitenkin sensitiiviseksi lajiksi, jonka vuoksi havainnoista ei julkaista paikkatietoa julkisesti.

Pisimmälle kevät on selvästi ehtinyt Luonais- ja Etelä-Suomessa! Rannikkoseutua pitkin kevät on edennyt myös pohjoisemmas. Kauempana rannikoista itäisessä sekä pohjoisessa Suomessa odotellaan vielä muuttolintujen saapumista ja kevään alkamista.

Ihanaa pääsiäistä kaikille! Toivottavasti kevätmieli kolkuttelee sinun kotioveasi pääsiäislomien aikana 🙂

Kevätterveisin,

Ilona Tuovinen

Haluaisitko lähteä ulos luontoon tarkkailemaan alkukevään merkkejä, mutta et oikein tiedä mistä aloittaa? Kokosimme yhteen ideoita ja vinkkejä alkukevään Kevätseuranta-retkelle!

Lähde liikkeelle pienestä

Kevät on mainio ajankohta aloittaa luontoharrastus! Voit lähteä liikkeelle pienestä ja opetella lajeja sitä mukaan, kun ne putkahtelevat esille. Riemu onkin rajaton, kun näet ensimmäisen laulujoutsenparin laskeutuvan pellolle tai tunnistat leskenlehden ojanpenkassa.

Jos et ole varma, mikä laji on kyseessä, ota kuva tai kirjaa tuntomerkit ylös. Myöhemmin voit etsiä internetistä tietoa tai vaikka lähettää sähköpostilla meille Kevätseurantaan!

Suuntaa katse taivaalle

Ensimmäisiä kevään merkkejä ovat perinteisesti olleet varhaiset muuttolinnut. Vaikka maata peittäisi vielä lumikerros, kannattaa katseet suunnata taivaalle! Tänä keväänä havaintoja on saatu laulujoutsenista, kiuruista, kottaraisista ja peipoista. Nappaa siis kiikarit matkaan, kun lähdet ulos luontoon!

Myös maan tasalla on käynnissä keväistä heräilyä. Leskenlehdet puskevat esille ja muurahaiset nousevat hitaasti kekojensa uumenista. Kohti pääsiäistä voit löytää pörröisiä pajunkissoja. Kyseessä on pajun kukinnan nuppu, joka aukeaa myöhemmin. Kannattaa painaa pajuryteiköt muistiin – kukkien puhjettua mehiläiset saapuvat paikalle pörräämään kiitollisina aikaisen kevään kukinnoista.

Etsiydy avoimille paikoille

Mistä näitä kevään merkkejä kannattaisi sitten lähteä etsimään? Seikkailu metsän siimekseen ei ole oikea vaihto, sillä kevätaurinko ei ole vielä ehtinyt puiden varjostavaan katveeseen.

Suuntaa meren tai järven rantaan, peltoaukeille, sulapaikoille, purojen varsille tai metsän reunaan! Avoimilla paikoilla aurinko pääsee lämmittämään ympäristöä, lumikinokset sekä jäät sulavat hiljalleen ja erilaiset otukset löytävät ravintoa maaperän paljastuessa ja vesistöjen auetessa.

Ilahduttavia kevätseikkailuja!

Ilona Tuovinen

Kun kuljet ohi joutomaan, mitä mielessäsi pyörii? Näetkö tyhjän ja unohdetun maapläntin vaiko tärkeän ja monipuolisen elinympäristön? Vaikka ei ehkä arvaisi, joutomailla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä!

”It is not the parks but railway sidings that are thick with flowers.”

Richard Mabey

Kaupungistumisen seurauksena luontainen ympäristö on kutistunut hälyyttävästi. Elinympäristöjen häviämisen myötä myös moni laji on uhanalaistunut.

Luonto kuitenkin keksii keinonsa! Uhanalaistuneet ympäristöt korvautuvat usein joutomaaympäristöillä. Paahteiset kedot sekä metsäaukot ovat vaihtuneet teiden penkereisiin, maanjättökasoihin ja ratapihoihin. Joutomaat eivät tietenkään riitä korvaamaan alkuperäisiä ympäristöjä, mutta ovat elintärkeitä turvapaikkoja uhanalaisille lajeille.

Joutomaat ovatkin erityisen tärkeä osa juuri kaupunkiluontoa. Niiden lajistorikkaus voi olla moninkertainen verrattuna hoidettuihin viheralueisiin. Valtateiden reunat ja pienet puustoiset alueet toimivat kasvien leviämisreitteinä ja eläinten kulkuväylinä!

Joutomailla, viihtyvät niin sanotut ”joka paikan kasvilajit” kuten ruoho- , heinä- sekä niittykasvit. Tietämätön ohikulkija saattaa vain nähdä joukon epäsiistejä rikkakasveja, mutta monipuolinen kasvilajisto tuottaa paljon siemeniä ja kukkii pitkin kasvukautta. Kasvillisuus turvaa muiden otusten selviytymisen läpi vuoden!

Linnut ruokailevat talvella niityillä, jotka ovat täynnä talventörröttäjiä – ruohovartisia kasveja, jotka varistavat runsaat siemenet talvella maahan. Monet uhanalaiset hyönteiset kuten kovakuoriaiset ja perhoset elävät, ruokailevat ja talvehtivat joutomaakasvillisuuden suojissa! Monipuolisen kasvillisuuden takia myös mehiläisillä riittää mettä läpi kasvukauden.

Olisikin erityisen tärkeää, että joutomaiden arvostus nousisi! Jokaista tyhjää kohtaa ei tarvitse täyttää, vaan antaa luonnon hoitaa hommansa omalla tahdillaan. Seuraavan kerran kun lähdet ulos katso ympärillesi uusin silmin! Kotitalosi viereinen joutomaa voi avautua aivan uutena luonnon leikkikenttänä.

Kevätterveisin,

Ilona Tuovinen