Missä kevät luuraa?

Viime viikkojen sää on ollut poikkeuksellisen kylmä vuodenaikaan nähden. Etelä-Suomessa on päivisin saatu nauttia auringon paisteesta, joka on osaltaan avittanut lumen sulamisprosessia, mutta pakkasyöt ovat hillinneet käynnistynyttä tapahtumaa. Auringonenergiaa tarvitaan kylmän yön jälkeen huomattavasti enemmän, jotta lumen sulamisprosessi käynnistyisi uudelleen.

Leskenlehti
Leskenlehtiä. Kuva: Olli Vesikko

Ilmatieteen laitos ilmoitti eilen, että terminen kevät alkoi Helsingissä 2.4. eli reilu viikko sitten. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpötila on vuorokauden ympäri yli nollan asteen.

”Lintujen kevätmuutto on edelleen myöhässä ja etenee hitaasti. Tällä hetkellä ollaan 2–3 viikkoa jäljessä tavanomaisesta muuttoaikataulusta ja vielä enemmän aikaisen kevään aikataulusta. Aivan lounaisimmassa Suomessa on tällä viikolla nähty parinsadan kiurun ja muutaman kymmenen töyhtöhyypän kerääntymiä. Naurulokkeja on saapunut etelärannikolle, mutta määrät ovat edelleen pieniä. Västäräkkejä on viikon aikana havaittu vain viitisentoista ja kurkia alle 100” kertoo BirdLife Suomi.

Luonto-Liitolle havaintoja on kertynyt myös niukasti. Esimerkiksi laulujoutsenesta havaintoja on tähän päivään mennessä kertynyt 111, kun vastaava luku oli viime vuonna samaan aikaan vajaa 600, kiurusta havaintoja tänä vuonna 17, viime vuonna 110 ja leskenlehdestä tänä vuonna 61, viime vuonna 133. Kevät antaa tänä vuonna selkeästi odotuttaa itseään.

Mistä tämä kaikki sitten johtuu? No, kaiken takana on tietysti sää. Sää on se tekijä joka vaikuttaa kevääseen ratkaisevasti. Kun on kylmää, maassa lumipeite ja vesistöt jäässä, on muuttolinnuille ja kevään ensi kukkijoille liian kylmät ja epäsuotuotuisat oltavat. Vastaavasti kun kun ilma on lämmin, lumet sulavat ja jäät lähtevät ennen aikojaan, pääsevät muuttolinnut tulemaan ja kasvit puskemaan maasta aikaisemmin. Kasvien kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on viisi astetta. Muuttolinnut palaavat, kun on tarpeeksi lämmintä. Tämän takiahan ne lähtevät Suomesta pois, tuhansien kilometrien päähän, kun täällä on liian kylmä.

”Suurimpana syynä maaliskuun kylmyyteen on ollut polaaripyörteen heikkeneminen ja arktisen ilmamassan valuminen epätavallisen eteläisille leveysasteille. Tyypillisesti Suomi kuuluu länsivirtausvyöhykkeelle ja matalapaineiden kulkureitille. Nyt heikentyneen polaaripyörteen vyöryttämä kylmä ilmamassa ja Skandinavian länsipuolelle muotoutunut korkeapaine ovat täydellisesti blokanneet kaikki lämpimämmän ilman yritykset ja pakottaneet matalapaineet eteläisemmälle reitille. Tilanne on kuitenkin vähitellen laukeamassa, sillä voimakkaasti lisääntyvä auringonsäteily hajoittaa polaaripyörrettä päivä päivältä pienemmäksi, kunnes sen merkitys meidän säätilaan on kohta merkityksetön” selventää meteorologi Markus Mäntykangas Helsingin Sanomien blogi -kirjoituksessaan.

Tilanne on kohta laukeamassa ja auringonsäteily hajottaa polaaripyörrettä ja kohta sen vaikutus on merkityksetön, kuulostaa lupaavalta. Ensi viikoksi onkin luvassa lämpenevää säätä. Josko muuttolinnut sitten tulevat kaikki rytinällä tänne ja aloittavat vihdoin laulukonserttinsa.

Kuva 1
Kuvakaappaus Suomen Lontoon Suurlähetystön Facebook-sivulta.

Lopuksi vielä kevennyksenä Suomen Lontoon Suurlähetystöön saapunut kirje maaliskuun lopulta. Muuan brittiherra hermostui paikallisesta säätilasta ja oli lukenut lehdestä, että kylmä säärintama Isoon-Britanniaan saapuu Suomen suunnalta. Hän kirjoitti kirjeen Suomen suurlähetystöön ja pyysi Suomea lopettamaan tämmöisen epäystävällisen toiminnan pikimmiten. Hän valitteli kylmän sään estävän häntä puutarhanhoidossa ja tietävän lisäkuluja lämpölaskuissa!

Kenelle voi lähettää pyynnön keväästä?

Jenni

Lämpenemään päin?

Kauppatorin kevät alkaa naurulokista.
Kauppatorin kevät alkaa naurulokista.

Aprillipäivän jälkeen olemme saaneet nauttia lempeämmistä ilmoista. Vaikka yölämpötilat roikkuvat edelleen pakkasen puolella, aurinkoisina iltapäivinä tunnelma on jo aivan toinen kuin muutama viikko sitten. Kymmenen asteen rajapyykkiä ei tosin täällä Helsingissä ole taidettu ylittää, eikä muualta Suomestakaan ole annettu tästä kuin aivan muutama havainto. Lumet sen sijaan katoavat hyvää vauhtia kaupungista.

Meri on jo täynnä lintuelämää, ja esimerkiksi alleja näkyy satamäärin. Hiljattain runsastuvia paluumuuttajia ovat olleet muun muassa merimetsot, hanhet, laulujoutsenet sekä harmaahaikarat. Ensimmäisen naurulokin havaitsin pari päivää sitten, missäpä muualla kuin Kauppatorilla. Nyt niitä näkee ja kuulee jo eri puolilla kaupungin rantoja. Naurulokin ääni jos mikä tuntuu viestivän kesästä!

Uskaliaimmat perhoset, kekomuurahaiset ja seitsenpistepirkot ovat myös lähteneet liikkeelle, eivätkä leskenlehdetkään täysin loista poissaolollaan. Kunhan yöt vielä lämpenevät ja maa vapautuu kunnolla lumesta, ei kevään voittokulkua pysäytä enää mikään. Tähän voi silti kulua vielä jonkin aikaa, sillä kylmiä pakkasöitä on luvassa vielä seuraavalla viikollakin. Sitä kiinnostavampaa onkin käydä ensi viikonloppuna katsomassa, minkä verran kevät on edennyt.

Edellisen seurantaviikonlopun tarkemmat kuulumiset voit tarkistaa tiedotteesta sekä tietenkin tulospalvelustamme.

Haahkat kevättä tuomassa

20130317_1316-52_011_b
Pakkanen ei vielä ensimmäisenä Kevätseurantaviikonloppunakaan päästänyt Etelä-Suomea otteestaan, mutta tavanomaista harmaamman helmikuun jälkeen jokainen aurinkoinen päivä on lämpötilasta riippumatta tuntunut erityisen tervetulleelta. Tyyni ja aurinkoinen pakkaspäivä olikin mitä mukavin retkisää Luonto-Liiton Uudenmaan piirin Kevätseurantaretkelle lumiseen Suomenlinnaan.

Emme odottaneet vielä välttämättä näkevämme ainuttakaan seurantalajeista, mutta joitain kevään merkkejä tiesimme kyllä löytävämme. Laulujoutsenista puhuttiin menomatkalla toiveikkaaseen sävyyn, ja Kevätseurannan ulkopuolisista muuttolinnuista aprikoitiin esimerkiksi uuttukyyhkyjä, joita oli havaittu Helsingissäkin jo kymmeniä yksilöitä.

20130317_1342-44_033Aktiivisesti olemassaolostaan tiedottavien tiaisten ja viherpeippojen saattelemana pääsimme kohta miettimään, kuinka pienen sulan tai pälven voi jo laskea tämän vuoden teemahavainnoksi. Mietintä muuttui pian tarpeettomaksi, sillä Suomenlinnan lukuisten kumpumaisten, maan peittämien rakennelmien etelänpuoleiset rinteet osoittautuivat jo käytännössä lumettomiksi. Pälvipaikkoja löytyi muitakin. Näkymä Kustaanmiekalta etelään osoitti myös jäiden halkeilleen ja lähteneen jo pitkältä matkalta. Edessämme siinti avointa merta ja kaksi kyhmyjoutsenta tonki vesikasveja rannan tuntumassa.

Avovedestä löytyi heti isokoskeloita sekä kolmea lajia lokkeja, mutta muuten meri vaikutti vielä lähes tyhjältä. Sitten kaukoputkeen osui todellinen keväthavainto: 14 haahkan parvi! Vuoden ensimmäiset haahkat oli havaittu Hangon lintuasemalla päivää aiemmin, eli olimme nyt hyvinkin ajan hermolla. Havainto tuntui niin hienolta, että se oli heti naputeltava lintutietopalvelu Tiiraan, mikä osoittautui älypuhelinavuttomalle kirjoittajalle kohtuullisen suureksi haasteeksi. Ilmeisesti sama parvi oli havaittu myös Santahaminasta muutamaa tuntia aiemmin, mitä emme retkellä vielä tienneet.

20130317_1348-33_041Näin alkukeväästä kaikki talvesta poikkeavat havainnot tuntuvat erityisen innostavilta. Luonto tarjoaa muutenkin lähes aina jotain hauskaa seurattavaa, mikäli vain jaksaa lähteä ulos ja kiinnittää rauhassa huomiota ympäristöönsä. Esimerkiksi retken lopulla löysimme kaukoputkella kaukana jään ja avoveden lämpöväreilevillä rajoilla jolkottelevan ketun. Oliko se liikkeellä jäänreunan lintujen perässä? Mene ja tiedä, mutta odotan innolla, miten kevät on edennyt esimerkiksi Torronsuon retkeemme (13.-14.4.) mennessä.

Antti Salovaara 
Kuvat: Teemu Saloriutta