Alkukevään retkivinkit

Haluaisitko lähteä ulos luontoon tarkkailemaan alkukevään merkkejä, mutta et oikein tiedä mistä aloittaa? Kokosimme yhteen ideoita ja vinkkejä alkukevään Kevätseuranta-retkelle!
Lähde liikkeelle pienestä

Kevät on mainio ajankohta aloittaa luontoharrastus! Voit lähteä liikkeelle pienestä ja opetella lajeja sitä mukaan, kun ne putkahtelevat esille. Riemu onkin rajaton, kun näet ensimmäisen laulujoutsenparin laskeutuvan pellolle tai tunnistat leskenlehden ojanpenkassa.

Laulujoutsenet ovat isoja ja näyttäviä lintuja, jotka on helppo havaita! Kuva: Antti Salovaara

Jos et ole varma, mikä laji on kyseessä, ota kuva tai kirjaa tuntomerkit ylös. Myöhemmin voit etsiä internetistä tietoa tai vaikka lähettää sähköpostilla meille Kevätseurantaan!

Suuntaa katse taivaalle

Ensimmäisiä kevään merkkejä ovat perinteisesti olleet varhaiset muuttolinnut. Vaikka maata peittäisi vielä lumikerros, kannattaa katseet suunnata taivaalle! Tänä keväänä havaintoja on saatu laulujoutsenista, kiuruista, kottaraisista ja peipoista. Nappaa siis kiikarit matkaan, kun lähdet ulos luontoon!

Kevätseurannassa havainnoidaan kasvien kukintojen alkamista – pajunkissa on vasta kukan nuppu.
Kuva: Aino Huotari

Myös maan tasalla on käynnissä keväistä heräilyä. Leskenlehdet puskevat esille ja muurahaiset nousevat hitaasti kekojensa uumenista. Kohti pääsiäistä voit löytää pörröisiä pajunkissoja. Kyseessä on pajun kukinnan nuppu, joka aukeaa myöhemmin. Kannattaa painaa pajuryteiköt muistiin – kukkien puhjettua mehiläiset saapuvat paikalle pörräämään kiitollisina aikaisen kevään kukinnoista.

Etsiydy avoimille paikoille

Mistä näitä kevään merkkejä kannattaisi sitten lähteä etsimään? Seikkailu metsän siimekseen ei ole oikea vaihto, sillä kevätaurinko ei ole vielä ehtinyt puiden varjostavaan katveeseen.

Vesistöt, kosteikot ja avoimet paikat ovat parhaita retkikohteita keväällä. Kuva: Antti Salovaara

Suuntaa meren tai järven rantaan, peltoaukeille, sulapaikoille, purojen varsille tai metsän reunaan! Avoimilla paikoilla aurinko pääsee lämmittämään ympäristöä, lumikinokset sekä jäät sulavat hiljalleen ja erilaiset otukset löytävät ravintoa maaperän paljastuessa ja vesistöjen auetessa.

Ilahduttavia kevätseikkailuja!

Ilona Tuovinen

Joutomaiden merkitys luonnolle

Joutomaat ovat jännittävä sekoitus ihmisen kädenjälkeä ja villiä luontoa
Kuva: Antti Salovaara

Kun kuljet ohi joutomaan, mitä mielessäsi pyörii? Näetkö tyhjän ja unohdetun maapläntin vaiko tärkeän ja monipuolisen elinympäristön? Vaikka ei ehkä arvaisi, joutomailla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä!

”It is not the parks but railway sidings that are thick with flowers.”

Richard Mabey

Kaupungistumisen seurauksena luontainen ympäristö on kutistunut hälyyttävästi. Elinympäristöjen häviämisen myötä myös moni laji on uhanalaistunut.

Luonto kuitenkin keksii keinonsa! Uhanalaistuneet ympäristöt korvautuvat usein joutomaaympäristöillä. Paahteiset kedot sekä metsäaukot ovat vaihtuneet teiden penkereisiin, maanjättökasoihin ja ratapihoihin. Joutomaat eivät tietenkään riitä korvaamaan alkuperäisiä ympäristöjä, mutta ovat elintärkeitä turvapaikkoja uhanalaisille lajeille.

Kun ihminen jättää alueen oman onnensa nojaan, valtaa kasvillisuus sen nopeasti takaisin
Kuva: Antti Salovaara

Joutomaat ovatkin erityisen tärkeä osa juuri kaupunkiluontoa. Niiden lajistorikkaus voi olla moninkertainen verrattuna hoidettuihin viheralueisiin. Valtateiden reunat ja pienet puustoiset alueet toimivat kasvien leviämisreitteinä ja eläinten kulkuväylinä!

Joutomailla, viihtyvät niin sanotut ”joka paikan kasvilajit” kuten ruoho- , heinä- sekä niittykasvit. Tietämätön ohikulkija saattaa vain nähdä joukon epäsiistejä rikkakasveja, mutta monipuolinen kasvilajisto tuottaa paljon siemeniä ja kukkii pitkin kasvukautta. Kasvillisuus turvaa muiden otusten selviytymisen läpi vuoden!

Linnut ruokailevat talvella niityillä, jotka ovat täynnä talventörröttäjiä – ruohovartisia kasveja, jotka varistavat runsaat siemenet talvella maahan. Monet uhanalaiset hyönteiset kuten kovakuoriaiset ja perhoset elävät, ruokailevat ja talvehtivat joutomaakasvillisuuden suojissa! Monipuolisen kasvillisuuden takia myös mehiläisillä riittää mettä läpi kasvukauden.

Joutomaista on moneksi – yhteiskunta, ihminen ja luonto kiittävät yhdessä!
Kuva: Ronja Rajamäki

Olisikin erityisen tärkeää, että joutomaiden arvostus nousisi! Jokaista tyhjää kohtaa ei tarvitse täyttää, vaan antaa luonnon hoitaa hommansa omalla tahdillaan. Seuraavan kerran kun lähdet ulos katso ympärillesi uusin silmin! Kotitalosi viereinen joutomaa voi avautua aivan uutena luonnon leikkikenttänä.

Kevätterveisin,

Ilona Tuovinen

Alkukevään huumaa

Kuluneen talven aikana käytiin läpi laaja tunneskaala. Aluksi synkkyys ja pimeys tuntui musertavalta, eikä täällä Etelä-Suomessa lumesta ollut tietoakaan. Hieman jo jännitti, mennäänkö samalla kaavalla kuin vuosi sitten. Vuoden vaihduttua tunnelma kuitenkin muuttui täysin, kun päivät alkoivat hitaasti pidentyä ja saatiinhan tänne aimo annos luntakin! Valoa heijastavat kinokset ja aurinkoiset talvipäivät saivat väen liikkeelle ja ulos luontoon. Nyt kinokset sulavat hiljalleen ja onhan jo aikakin. Ensimmäinen kevätkuukausi ja Kevätseuranta pärähti nimittäin käyntiin!

Pajunkukintaa edeltävät pajunkissat kertovat, että kevät on lähellä! Kuva: Riina Pippuri

Kevät merkitsee monille ihmisille eri asioita – uuden alkua, luonnon heräämistä, kevyempää vaatetusta, kevätsiivousta. Kevään ensimmäiset merkit tuovat odotusta ja intoa tulevasta. Minun kevääni kuulostaa ainakin lumien sulavesien lorinalta viemäreissä ja tiaisten sirkutukselta ikkunan takana. Lumen alta paljastuu pilkahdus vihreää sammalta ja ehkä jo ensimmäinen leskenlehtikin uhmaa viileää ilmaa.

Pienet keltaiset leskenlehdet värittävät talven jäljiltä kuihtunutta maisemaa. Kuva: Riina Pippuri

Odotamme jo innolla, mitä kaikkea tuleva kevät tuokaan mukanaan. Kevään mittaan pidämme teidät ajan tasalla kevään etenemisestä eri puolilla Suomea, kerromme tarkemmin tämän vuoden teemasta ja teemalajeista ja jaamme retkivinkkejä sekä -tarinoita. Haluamme erityisesti nostaa esille Kevätseurannan tekijät – teidät rakkaat osallistujat! Jos sinulla on jaettavana jokin hieno kevättarina tai -kuva, lähetä se meille sähköpostitse kevatseuranta@luontoliitto.fi.

Kevätterveisin,

Ilona Tuovinen

Terve kaikille! Meikäläinen työskentelee Luonto-Liitolla tämän kevään Kevätseuranta-kampanjan parissa. Opiskelen Helsingin yliopistossa luonnonmaantiedettä ja erityisesti minua kiinnostavat metsäympäristöjen toiminta sekä elinympäristöjen monimuotoisuus ja uhanalaistuminen. Vapaa-ajalla liikun paljon luonnossa, retkeilen ja tutkailen ympärillä kuhisevaa elämää!