Kaikki kirjoittajan LUP artikkelit

Kevätseurannan arktinen avaus

20140316_1112-29_005

Ensimmäisenä Kevätseurantaviikonloppuna 15.-16.3. järjestettiin myös Luonto-Liiton Talvipäivät. Muutaman vuoden tauon jälkeen henkiin herätelty perinteikäs tapahtuma kokosi yhteen kymmenittäin luontoliittolaisia kaikkialta Suomesta. Talvipäivät pidettiin tällä kertaa Uudenmaan piirin kotikonnuilla Helsingin Meriharjussa.

Talvipäivät niistä totisesti tulikin, sillä edellisviikon lämmin kevätsää vaihtui viikonlopun saapuessa kuin taikaiskusta takatalveen. Reippaita nuoria ei kolea sää lannistanut, vaan Uutelan luonnonsuojelu- ja ulkoilualueen kauniit rantamaisemat houkuttelivan porukan Kevätseurantaretkelle Uudenmaan piirin retkiryhmäläisten johdolla. Lue lisää!

Kevät vaihtui yöttömään yöhön Kuusamossa

eka_leiripaikka

Kesäkuun alussa 2. – 9.6. Luonto-Liiton Uudenmaan piirin retkiryhmä suuntasi viikoksi Närängän koskemattomiin ikimetsiin Kuusamoon. Ainutlaatuinen luonto ja Närängänvaaralla pesivä sinipyrstö vaikuttivat retkikohteen valintaan, mutta myös retken ajankohta, alkukesä, oli valittu tarkoituksella. Pohjoisessa luonto vasta heräilisi kevääseen ja sen myötä lämpötila olisi retkeilyyn miellyttävä. Kevät oli tänä vuonna useita viikkoja myöhässä koko Suomessa, mutta niin se vain sai kuin saikin tahtia kirimällä muuttolinnut palaamaan ja luonnon vihertämään. Lue lisää!

Kevättä ilmassa Torronsuolla

20130413_1539-21_065

Luonto-Liiton Uudenmaan piirin retkiryhmä teki 13.–14.4. kevätseurantaretken Torronsuon kansallispuistoon. Retkeläisten tavoitteena oli kuulla teeriä soitimella ja saada uusia havaintoja Luonto-Liiton Kevätseurannassa. Vaikka kevät oli havaittavasti myöhäisemmässä kuin samoihin aikoihin tehdyllä Torronsuon retkellä 2011, tunnelma oli korkealla, ja havaintoja kertyi kuin kertyikin kevätseurantalomakkeelle.

Helsingissä sataa vettä, kun lähden kotoa lauantai-aamuna. Kannan kainalossani metsäsuksia, mutta on vaikea uskoa, että niitä voisi vielä tarvita. Helsingissä maa on paikoin lumeton, vähintään puoliksi lumeton. Kokemus kuitenkin muistuttaa, että maastossa vedenpitävät ja lämminvuoriset talvisaappaat voivat pelastaa päivän, ja perillä tarve osoittautuu todeksi. Muutamia pälviä lukuun ottamatta kauttaaltaan lumisella ja paikoin sohjoisella ja vetisellä suolla ainut oikea kulkupeli on leveät metsäsukset sekä vedenpitävät saappaat.

20130413_1545-32_080Aloitamme retkemme Kiljamon luontotornilta. Ilma on tihkuinen ja harmaa. Huikean tornin laella on pakko nostaa huppu hatun päälle, sillä viima on hyytävä. Sumuisan suon takaa kuuluu kurkien huutelua, mutta muuten luonto on hiljaa. Kaikki ympärillämme odottaa leudompia päiviä ja sateen lakkaamista.

20130413_1400-56_034

Avaralla suolla on mukava hiihtää. Saavumme leiriimme Idänpäänkalliolle hyvissä ajoin ennen iltahämäriä. Mustarastas lurittelee jostain päivän harmauden takaa. Ryhdymme nuotion tekoon. Talitiaiset leikkivät laavua ympäröivissä puissa.

20130413_1956-37_110

Heräämme seuraavana aamuna viiden jälkeen ja kiipeämme lintutornille kuuntelemaan ja tarkkailemaan ympäristöä. Heti kuuden jälkeen kärsivällisyys palkitaan: kuulemme teerien soidinpulputusta. Hetken hakemisen jälkeen linnut saadaan näkyviin myös kaukoputkella.

20130414_0625-57_018

Laskemme havainnoksi kahdeksan teertä sekä yhden korpimetson eli teeren ja metson risteymän. Tarkastelemme putkella, kun koirasteeret uhittelevat keskenään. Havainto katoaa kuitenkin sumun verhon taa, ja ryhmämme päättää siirtyä nuotiolle keittämään aamupuuroa. Keltasirkut laulavat läheisissä puissa.

Retken tärkeimmät kevätseurantahavainnot teemme ryhmämme tehdessä lähtöä leiripaikalta. Olemme jo nostamassa rinkkoja selkään, kun päätämme sittenkin käydä lintutornilla vielä kerran. Hämmästymme, sillä päivä on selkiintynyt ja suolle näkyy hyvin. Pian ohi lentääkin kurki ja laulujoutsenia. Upeiden havaintojen vuoksi oloni on majesteettinen ja hiukan höynäytetty.

20130414_1038-26_069

Hiihdämme takaisin Kiljamolle kurkien huutojen ja yli lentävien joutsenten saattelemina. Joutsenet ovat muuttomatkalla, kuten tavallaan olemme mekin. Tunnen joutsenia kohtaan sympatiaa: toivottavasti ne pärjäävät lumisessa maastossa. Kesken rämeisen metsäsaarekkeen seurueemme pysähtyy läheltä kuuluvan liverryksen johdosta. Sumuisen ja lumisen viikonlopun keskellä on ollut vaikea uskoa, että kevät on jo korvalla. Kuulemme kuitenkin kiurun laulantaa, ja se vakuuttaa meidät kaikki. Kiurun saapumisesta on vanhan kansan viisauden mukaisesti enää kuukausi Suomen kesään.

*

Kevätseurantahavainnot, Torronsuon kansallispuisto 13.-14.4.2013:
Ensimmäinen pälvi
Kurki (H)
Laulujoutsen (R)
Kiuru (H)

*

Keltasirkku laskee kuuteen
Mietin elämäni toimistokäytäviä
kiellettyjä ajatuksia tässä kauneudessa

Niillä käytävillä
eivät pursua suot lumista
ravistele, vetistele
eikä siellä rahkasammaleita
heräile sohjopeitoista

Siellä ovat poissa nämä
sananjalat
Kylmien öiden hiljaiset hetket
unien läpi pulputtavat teeret
onnellisuus, kurjen huudot

Ja majesteettiset joutsenet,
jotka pysäyttävät yhdenkin ajatuksen,
jonka mukaan täällä
ei olisi tarpeeksi,
etteikö tänne kannattaisi palata
aina takaisin

*

Teksti ja runo: Elina Silkelä
Kuvat ja äänitys: Teemu Saloriutta