Ampiainen kuuluu myrkkypistiäisten ryhmään, sillä nimensä mukaisesti sillä on takaruumiissaan myrkkypistin, jota se käyttää puolustautuakseen. Yleistäen ampiaisen tunnistaa läpikuultavista siivistään sekä mustankeltaraitaisesta ruumiistaan. Erotuksena esimerkiksi toiseen myrkkypistiäisiin kuuluvaan pölyttäjään, kimalaiseen, ampiaisen ruumis ei ole pörröinen, vaan sileä.
Ampiaisia tavataan koko maassa. Suomessa on jopa 43 erilaista ampiaislajia, joista 12 lajia on yhteiskunta-ampiaisia, yksi paperiampiaislaji sekä 30 erilaista erakkoampiaislajia. Erakkoampiaisten sekä yhteiskunta-ampiaisten elintavat eroavat toisistaan. Ampiaisista puhuttaessa ihmiset kuitenkin yleensä tarkoittavat juuri yhteiskunta-ampiaisia. Tutuin näistä ampiaislajeista lienee pihoissa ja puutarhoissa yleisesti tavattava piha-ampiainen Vespula vulgaris.
Yhteistkunta-ampiaisen pesä on yksivuotinen ja vain ampiaiskuningatar horrostaa. Kevään ensimmäiset havaitut ampiaiset ovatkin pesistään heränneitä ampiaiskuningattaria.
Aikaisin keväällä liikkeellä olevat ampiaiset auttavat pölytyksessä, sillä ne vierailevat kukissa etsimässä sokeripitoista ravintoa tuottaakseen jälkeläisiä. Aikuiset ampiaiset syövät nesteitä kuten mettä. Toukille ampiaiset kuitenkin pyydystävät hyönteisravintoa, joten toukkia ruokkiessaan myös kukkavierailut ja pölytys vähenevät.
Loppukesästä, kun toukkia ei enää tarvitse ruokkia, ampiaiset puolestaan hakeutuvat makean ruuan äärelle. Tällöin ampiaiset saattavat eksyä sisätiloihin ja ihmisten ruokapöytiin herkkuja etsiessään.