Ahvenanmaan kukkaloisto pyyhkii huolet

Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että kunnon kevätretket ovat itselläni jääneet kovin vähiin.
Tämä ei johdu siitä, että ei olisi tehnyt mieli, vaan valtaosin ajan puutteesta. Työt ja opiskelu vievät ajan tehokkaasti, eikä ajatuksiin juuri mahdu muuta. Juuri ennen Ahvenanmaan retkeänikin olin puurtanut illat apurahahakemuksen kanssa, ja viikonloppu Ahvenanmaalla veisi arvokasta kirjoittamisaikaa hukkaan. Univelkaakin tulisi vain lisää.

Lauantaina se kaikki unohtui saman tien.

sinivuokko_ahvenanmaa_varpu
Sinivuokot kurkottavat kohti valoa

Auringonnousu merenrannalla muuttolintujen lentäessä ohi oli unohtumaton näky. Myöhemmin lehdossa kävellessäni maa tuoksui mullalta. Sinivuokkoja oli niin paljon, ettei niiden päälle astumiselta voinut välttyä. Siellä täällä näkyi myös nupulla olevia valkovuokkoja ja heleitä mukulaleinikkejä. Rastaat ja punarinnat lauloivat joka metsikössä. Ahvenanmaan kevät on jo pitkällä.

Punakylkirastas äänessä

Pysähdyimme kuuntelemaan ääniä metsikköön, jos vaikka peukaloinen kuuluisi. Puista kantautuikin laulua, ja hetken päästä linnun nimikin muistui mieleen: rautiainen! Samalla metsäaukealla auringosta nauttivat valkovuokot, sitruunaperhonen sekä kuhiseva muurahaiskeko.

Rautiainen laulaa

muurahaiset_ahvenanmaa_varpu
Muurahaiset kokoontuivat paistattelemaan auringossa

Maanantaina olo oli uupunut, mutta samalla oudon virkistynyt. Ahdistus edessä olevista työtehtävistä oli kadonnut. Turhaanko siitä nyt stressaamaan, kyllä se ajallaan valmistuu.

Eihän sitä aina ehdi kunnon viikonloppuretkiä tekemään, ymmärtäähän sen. Mutta jo se, että näen matkalla töihin kevään ensimmäisen kurkiauran lentävän pääni yli, tuo osan tuosta samasta tunteesta. Linnut palaavat, kasvit kukkivat, horrostajat heräävät, eikä aikaakaan kun luonnon tarkkailulta ei voi välttyä vaikka asuisi keskellä kaupunkia.

valkovuokko_ahvenanmaa_varpuPahinta on se, että stressaa siitä, ettei ehdi retkeilemään. Ei siitä tarvitse ahdistua. Jos aika ei muuten riitä, niin edes pienet asiat, kuten kulkeminen kotiin hieman pidempää reittiä pienen metsikön kautta, auttavat jo kummasti. Kevätseurantaakin olen tehnyt samalla periaatteella. Jos viikonloppuna ei ole aikaa, voin tehdä tunnin kävelylenkin ja katsella, mitä sen aikana näen. Jo varistenkin kevätpuuhien tarkkailu vie omat huolet hetkeksi pois.

Rauhaisan mielen voi saada Ahvenanmaalta, mutta sen pienissä osissa sitä saa myös omasta lähimetsästä, -puistosta tai vaikkapa ojanpientareen pajuista.

Aurinkoista pääsiäistä kaikille!

Keväisin terveisin,

Varpu

Äänilinkit: Tero Linjama / Tarsiger.com