Luonto-Liiton Kevätseuranta
Kevätseurannassa tutkitaan kevään edistymistä keväisten eläin- ja kasvilajien avulla. Seurannan kohteena on yhteensä 41 vakiolajia ja vuosittain vaihtuvat teemalajit.
Kiitokset kevään 2019 havainnointiin osallistuneille!
Keväällä 2020 havainnoimme kevättä seuraavina viikonloppuina:
Kevätseuranta-viikonloput 2020:
29.–1.3. • 14.–15.3. • 28.–29.3. • 11.–12.4.
25.–26.4. • 9.–10.5. • 23.–24.5. • 6.–7.6.
Tarkkaile kevään etenemistä!
Havaintoja voi ilmoittaa milloin vain, mutta olemme erityisen kiinnostuneita tietämään, missä kevät menee kahdeksana kevätseuranta-viikonloppuna. Näin saamme kattavan kuvan koko Suomen keväästä samalla hetkellä.
Kevätseuranta-viikonloput 2019
2.–3.3. • 16.–17.3. • 30.3–31.3. • 13.–14.4.
27.–28.4. • 11.–12.5. • 25.–26.5. • 8.–9.6.
Tutustu Kevätseurantalajeihin tästä
Ilmoita havaintosi tästä
Mitä tapahtuu keväässä juuri nyt? Lähde havainnoimaan:
30.3–31.3. Kevät lintutornissa
Kannustamme kevätseuraajia suuntaamaan sankoin joukoin lintutorneihin, joista on hyvät mahdollisuudet nähdä muuttolintujen monipuolista kirjoa! Kevätseuranta-viikonloppuna lämpenevien kelien odotetaan aktivoivan lintujen saapumista entisestään.
Kuuluuko eteläisessä Suomessa jo västäräkin riemastuttava ”tsilip”-tervehdys? Ovatko punakylkirastaat lähteneet liikkeelle tai jopa innostuneet laulutuulelle? Näkyykö taivaalla muuttomatkaansa taittava kurki tai tuulihaukka? Entä kuinka pohjoisessa ääntelee kiuru tai syöksähtelee töyhtöhyyppä? Lintutorni kerää yhteen kevään seuraajia aloittelijasta kokeneempaan konkariin. Osa lajeista asettuu kauniisti näköetäisyydelle, kun taas toiset on kiikaroitava kauempaa.
Ellei itse ole vahva lintujen äänien havaitsija, saattaa joku tornin seuraajista olla asiantuntija silläkin saralla. Näin voidaan tunnistaa myös silmien ulottumattomissa esiintyvät linnut lentoäänien avulla. Mitä useampi silmäpari tähyää taivaalle, sitä paremmin saadaan kevätmuutto kirjattua. Yhteistyö ja yhdessä oppiminen ovat luonnonharrastuksen kulmakiviä!
27.–28.4. Sammakon ja kalojen kutu
Huhtikuun lopun Kevätseuranta-viikonloppuna on oiva tilaisuus nähdä vesien äärellä tapahtuvia muutoksia! Etenkin sammakoiden kuteminen on perinteisen keväinen luontotapahtuma. Sammakon kutua voi nähdä niin lammissa ja järvissä kuin puroissa ja ojissakin. Kutu vajoaa ensin vedenpohjaan, mutta vedestä paisuttuaan nousee takaisin pintaan. Säiden suosiessa huhti-kesäkuun aikana sammakoiden munista kehittyy hujauksessa nuijapäitä, jotka kesän kuluessa loikkivat pian jo aikuisina sammakoina. Näiden kurnuttajien kudusta löydät lisää täältä.
Myös suuri osa kaloista kutee keväisin jäiden lähdettyä, kuten tämän vuoden teemalajimme hauki. Jos haluat löytää hauen kutua, suuntaa matalien rantavesien, jokien ja purojen äärelle. Etelä-Suomessa aikaisena keväänä hauen kutua voi hyvinkin esiintyä jo huhtikuussa. Jos kevät antaa odotuttaa itseään, kuteminen tapahtuu etelässä viimeistään toukokuussa, pohjoisessa kesäkuussa. Kevätseurannassa hauen kudun havainnoksi riittää, että näet hauen oleskelemassa matalan rantaveden tuntumassa. Hauen kudusta nappaat lisätietoa täältä.
25.–26.5. Taimenet
Veden äärellä-teema on vahvasti läsnä myös tänä Kevätseurantaviikonloppuna, sillä Luonto-Liiton Kevätseurannan lisäksi kannattaa osallistua myös Vaelluskala ry:n koordinoimaan taimenten pienpoikasten kevätseurantaan 20.5.-3.6. välisellä ajanjaksolla! Kaikki aiheesta kiinnostuneet harrastelijat tai ammattilaiset ovat tervetulleita mukaan. Paras tilaisuus nähdä pienpoikasia on matalien koskenrantojen äärellä pimeään aikaan. Seurantaa tehdään kuivalta maalta, jotta ei tule tallanneeksi tärkeitä poikasalueita. Seurannalla saadaan tietoa kalatutkimuksen ja –hallinnon tarpeisiin sekä apua kalavesiä koskevaan päätöksentekoon. Lisätietoa tapahtumasta löydät facebookista!
Taimenet viihtyvät niin meressä, järvessä, purossa tai joessa, kunhan vesi pysyy kirkkaana ja puhtaana. Lajin elinvoimaisuutta vähentävät kalastus, veden likaantuminen ja vesirakentaminen, kuten padot. Taimenet tunnistat täplikkäästä olemuksesta sekä tummasta selästä, hopeisesta kyljestä ja valkoisesta vatsasta. Taimen syö mielellään hyönteisiä, äyriäisiä ja pieniä kaloja.
Muista myös Kevätseurannan vesistöjen teemalajit: havaitsetko vesimittarin runsaana vai harvalukuisena? Huomaatko hauen polskimassa rannan tuntumassa ja poukkoileeko tiira veden yläpuolella kalaa vaaniessaan? Ovatko purojen varret täyttyneet rentukoista? Entä ovatko ihmiset laskeneet sankoin joukoin veneensä vesille?
8.–9.6. Pohjoinen kevät
Tällöin suunnataan katseet erityisesti pohjoiseen kevääseen, joka on kesäkuun koittaessa täydessä vauhdissa! Pohjois-Suomen terminen kevät alkaa etelää noin kuukautta myöhemmin, huhtikuun alussa Oulun korkeudella ja toukokuun alussa Lapissa. Pohjoiset lumet sulavat usein toukokuussa, vaikka tuntureiden viileistä olosuhteista voi löytää lunta myöhemminkin. Vesistöjen jäät sulavat tyypillisesti toukokuussa tai kesäkuun alussa. Takatalvet voivat kuitenkin yllättää kevään etenemisen tuon tuostakin. Muuttolinnut suuntaavat pohjoiseen huhti-toukokuun paikkeilla, mutta komeat laulujoutsenet saattavat lennellä sulapaikoille jo maaliskuussa.
Lapista löytyvät erityisesti Kevätseurannan kauniinkeltaiset kukkijat. Löydätkö vesien ääreltä teemalajimme rentukan? Rentukalle kasvupaikaksi kelpaavat etenkin purojen ja ojien varret sekä rannat. Entä havaitsetko niityillä ja lehdoissa viihtyvän sekä palleromaisen kukan omaavan kulleron? Onkohan sisilisko, maailman pohjoisin matelijalaji, vipeltämässä jossain aurinkoisella paikalla talvihorroksensa päätettyään? Pidä meidät ajan tasalla pohjoisen kevään etenemisestä!
Kevätseuranta on hauskaa ja helppoa!
Kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Kaikkia seurantalajeja ei tarvitse tuntea, ja yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita.
Havaintoja voi palauttaa nettilomakkeella milloin vain. Etenkin kevätseurantaviikonloppuina kannattaa lähteä ulos retkelle ja tehdä havaintoja kevätlajeista.
Lapsille on oma Kevätseuranta lapsille,
jossa tarkkaillaan 13 tuttua ja helppoa kevätlajia.
Kevään 2019 teema on Veden äärellä!
Kevätseuranta-kampanjalla on vuosittain vaihtuva teema. Samoina pysyvien vakiolajien lisäksi tarkkaillaan teeman mukaan vaihtuvia teemalajeja. Vuoden 2019 teema on Veden äärellä.
Vesistöjen äärellä tapahtuvat muutokset ovat näkyvimpiä kevään merkkejä. Talven otteesta vapautuvat vedet houkuttelevat eliöitä pienistä vesien selkärangattomista aina ihmisiin asti. Vesistöt ovat paitsi monimuotoisia myös hyvin herkkiä elinympäristöjä. Veden äärellä elävä lajit kertovat paljon vesistöjen tilasta. Kevätseuranta kannustaa jälleen kaikkia liikkumaan luonnossa, etenkin vesistöjen äärellä, ja ilmoittamaan havainnot nettisivujemme kautta.
Kasvattajia varten on myös oma Pohjois-Suomen Kevätseuranta, jossa on mukana yhdeksän pohjoiselle keväälle tyypillistä lajia.
Tutustu havaintoihin tulospalvelussa
Nettilomakkeella ilmoitettuja kevätseurantahavaintoja voit tutkia tulossivulla. Sivulle kertyy kaikki kevään aikana tehdyt havainnot. Sivulla voit seurata kevään edistymistä tänä vuonna, mutta myös tarkkailla edellisten vuosien havaintoja.
Kevättä on seurattu vuosittain 1960-luvun alusta lähtien, ja Luonto-Liitto on vastannut kampanjasta vuodesta 1976. Havainnot on tallennettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon vuodesta 1993 lähtien. Havaintojen avulla pystytään vertailemaan kevään alkamista ja edistymistä eri vuosina. Tietoja voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimisessa.
Kevätseurannassa on mukana myös Suomen luonnonsuojeluliitto.
Osallistu Instagramissa #kevätseuranta
Tykkää meistä myös Facebookissa!
Kevättä seuraavat kanssamme:
